Kategoriat
Yleinen

Suorahaku auttaa johdon ja asiantuntijoiden rekrytoinnissa

Suorahaku tunnetaan myös englanninkielisillä termeillä executive search ja headhunting. Suorahaulla tarkoitetaan sopivien ehdokkaiden etsimistä avoimeen työtehtävään aktiivisesti eri menetelmin lukuisten tietolähteiden avulla. Suorahaussa rekrytoija ottaa suoraan yhteyttä potentiaalisiin ehdokkaisiin ja tiedustelee heidän kiinnostustaan kyseiseen avoimeen tehtävään.

Milloin suorahakua käytetään?

Suorahakua käytetään rekrytoinnissa tyypillisesti silloin, kun hakuprosessille ei haluta julkisuutta, kohderyhmä on tarkasti rajattu ja työnantaja on etukäteen tarkasti määritellyt haettavan henkilön kriteerit. Aiemmin suorahakua käytettiin lähinnä ylimmän johdon rekrytoinnissa, mutta se on yleistynyt myös päälliköiden ja asiantuntijoiden hakemisessa.

Suorahaussa avoin paikka saatetaan pitää salaisena mahdollisimman pitkään strategisista syistä, jotta esimerkiksi yrityksen kilpailijat eivät tiedä tulevista suunnitelmista. Syynä voi myös olla tilanne, jossa työnantaja ennakoi tulevaa organisaatiomuutosta tai johtajan vaihtoa suljettujen ovien takana.

Monissa asiantuntijarekrytoinneissa saatetaan nykypäivänä käyttää ns. hybridihakua, jossa julkaistaan sekä työpaikkailmoitus että ollaan suoraan yhteydessä tehtävään sopiviin ihmisiin. Suorahakua käytetään erityisesti toimialoilla, joihin on vaikea löytää sopivia asiantuntijoita. Tällöin on tehokkaampaa käyttää palvelua, jossa suorahaun tekijä voi käyttää aikaa ehdokkaiden etsimiseen ja kontaktointiin. Joillakin erityisillä osaamisalueilla voi olla maailmanlaajuisestikin vain sata asiantuntijaa, jolloin heidän etsimisensä vaatii aikaa ja panostusta.

Etsittävän osaajan hakuprofiili tärkeä

Suorahaku eroaa normaalista hakuprosessista anonymiteetin lisäksi määrittelyvaiheen tarkkuudessa. Ehdokkaan substanssiosaamisen selvittäminen on prosessin helpoin osa, sillä henkilön sopivuus yrityksen kulttuuriin on monisyisempi kokonaisuus.

Suorahaun alkaessa konsulttiyritys ja työnantaja määrittelevät rekrytoinnin tarpeet suhteessa työnantajaorganisaation nykytilaan ja tulevaisuuteen. Jotta suorahaku onnistuu, on mietittävä työnantajan tavoitteita ja mikä haettavan henkilön rooli niissä tai niiden johtamisessa on.

Näiden pohdintojen lisäksi huomioidaan, millaisilta osaamisalueilta ja toimialoilta tarvittavaa osaamista voidaan löytää. Tämän jälkeen voidaan määritellä tarkemmin haettavan henkilön kriteerit eli millaisia taitoja ja persoonallisuuden piirteitä haetaan.

Mitä paremmin hakuprofiili määritellään, sitä varmemmin suorahaku ja rekrytointi onnistuu. Siten voidaan välttää virherekrytoinnit, jotka voivat tulla työnantajalle kalliiksi ja haitata liiketoimintaa pitkänkin aikaa.

Suorahaussa taustatutkimuksen merkitys korostuu

Suorahakua tekevät suorahakuyritykset, yksittäiset suorahakukonsultit sekä työnantajayritysten rekrytointitiimit. Yhteistä eri suorahaun toimijoille on se, että merkittävä osa suorahaun ajankäytöstä menee huolellisen taustatutkimuksen tekemiseen. 

Taustatutkimus on kriittisen tärkeä ja työläs vaihe, sillä sen myötä löydetään ja houkutellaan potentiaalisia ehdokkaita mukaan prosessiin. 

Toisinaan työnantajayritykset ulkoistavat vain ehdokaskartoituksen eli taustatutkimuksen  suorahakuprosessista. Perusteellisesti tehdyn tutkimuksen avulla varmistutaan siitä, että koko osaajamarkkina käydään läpi. Kun prosessin painopisteenä on huolellinen tutkimustyö, voidaan keskittyä olennaiseen ja haastatteluihin valikoituu vain positioon soveltuvimmat osaajat.

Kun suorahakukonsultti tekee toimeksiantoa, hän aloittaa tutkimustyön asiakasyrityksen liiketoimintaan perehtymällä. Liiketoiminta-, toimiala- ja yritystutkimuksen jälkeen konsultti tekee listauksen potentiaalisista yrityksistä, joista voi löytyä avoimeen tehtävään sopivia ehdokkaita. Tutkimuksen edetessä konsultti tarkentaa hakukoordinaatteja saatuaan lisää tietoa alasta ja osaajista. Ehdokkaita voi löytää eri liike-elämän verkostojen kautta sekä sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Linkedinissä tai Twitterissä. Samoin uutiset, erilaiset artikkelit, opinnäytetyöt ja väitöskirjat ovat hyviä lähteitä asiantuntijoiden löytämiseen.